Espoon rantaraitti

Perhepyöräily on nastaa

Espoon latu järjesti perhepyöräilyn Espoon rantaraittia pitkin Soukasta Matinkylään. Perillä Matinkylässä oli tarkoitus päästä katselemaan ja kokeilemaan erilaisia perhepyöräilyvälineitä sekä kuulemaan kokemuksia niistä. Lisäksi laatikkopyörien maahantuoja ja myyjä tavarapyörä-asiantuntija oli paikalla kahden pyörän kanssa.

Espoon ladun perhepyöräily, Tavarapyörä-asiantuntija

Olin suunnitellut meneväni tapahtumaan kuopuksen kanssa, mutta kuopus pääsikin enon kanssa viikonlopuksi mökille, joten lähdin matkaan tyhjän peräkärryn kera. Mukava pyöräilylenkki näinkin, ajattelin. Koleana toukokuisena lauantaina perhepyöräilyn osallistujajoukko oli aika pieni, mutta poljimme kuitenkin yhdessä rantaraittia pitkin Nokkalan venesatamaan, Nokkalan majakan viereen.

Meillä on ollut lastenkuljetusperäkärry seitsemän vuotta, ostimme sen kun esikoinen täytti vuoden. Ensimmäisenä vuonna kärry oli päivittäisessä käytössä, myös talvella. 2-vuotislahjaksi esikoinen sai potkupyörän. Oman pyörän, uudelle asuinalueelle muuton ja töihinpaluuni myötä peräkärryn käyttö väheni, mutta silti se on mielestäni edelleen paras lastentarvikehankinta jonka olemme tehneet.

lastenkuljetusperäkärry

Peräkärry tuntui aikoinaan tosi kalliilta ostokselta, vaikka näin jälkikäteen onkin helppo sanoa, että se on ollut joka sentin arvoinen. Siihen mennessä olin hankkinut melkein kaikki lastentarvikkeet ja suurimman osan lastenvaatteista käytettyinä ja yhtäkkiä pistinkin monta sataa euroa yhteen tavaraan, joka ei ollut edes ns. pakollinen hankinta kuten turvakaukalo tai lastenvaunut.

Nyt pääsin kokeilemaan vielä kalliimpaa välinettä eli sähköavusteista laatikkopyörää. Olin aivan myyty. Joku sanoi, että kyseessä on hyvän mielen pyörä ja sellainen se ehdottomasti oli. Fiilis, joka sillä kruisaillessa tuli, oli kupliva ilo. Jos meidän pojat olisivat vähän pienempiä, niin olisin varmaan jo tehnyt tilauksen, hinnasta viis.

Laatikkopyörän kyytiin voisi laittaa isommatkin lapset, mutta kahdeksanvuotias esikoinen ajaa jo niin hyvin itse, että hänelle en enää halua antaa sitä vaihtoehtoa, että minä toimisin moottorina. Neljävuotias kuopuskin polkee juuri nyt tosi mielellään itse. ”Äiti, minä jaksan kyllä, ajan tosi lujaa, kyllä me ehditään”, kuuluu aina kun pitäisi mennä peräkärryn kyytiin. Ihana katsoa sitä sinnikkyyttä, millä toinen pienellä vaihteettomalla pyörällänsä sotkee menemään. Kovaa tuo meneekin, sen takia ei varmaan yhtään pyöräilykuvaa arkistoista löytynyt. Yksi potkupyöräretkikuva sentään.

Ps. Tämä ei ole ollut yhteistyöpostaus. (Sähköavusteisella) laatikkopyörällä oli vaan oikeasti mielettömän kiva ajaa. Minulla on viime aikoina ollut pyöräilyn ilo vähän kadoksissa, mutta tuo pieni kokeilu toi sen ainakin hetkeksi takaisin.

Posted by Eija / Muurahaistenpoluilla in Espoon latu, Espoon rantaraitti, lapset, pyöräily, 0 comments

Espoon rantaraitin uusin kahvila

40km kattava Espoon rantaraitti on oikea kaupunkilaisen keidas. Toinen toistaan kauniinpia merenrantamaisemia kaikkien käytössä. Kuitenkin kun kuulin, että rantaraitin varrelle Nokkalan venesatamaan on avattu uusi merenrantakahvila, ajattelin että onpa rumalla paikalla. Kuinka väärässä olinkaan.

Nokkalan satama, Matinkylä

Paikka on todella kaunis, ruman siitä olivat mielessäni tehneet veneiden talvisäilytyskenttä ja ankean betoninen saaristovenelaituri. Kahvilan ikkunoista merelle aukeava maisema oli näin harmaan vetisenä talvipäivänäkin ihmeellisen vangitseva. Uskomatonta, että juuri tässä maisemassa ovat vanhempani saaneet joskus vähän aikaa asua, kauan ennen minun syntymääni. Kyllä kelpaisi minullekin katsella olohuoneen ikkunasta vuodenaikojen vaihtumista merellä.

 Kahvila Majakka

Piipahdimme vastikään avatussa Kahvila Majakassa sunnuntailounaalla esikoisen vesirallin jälkeen. Liekö osuutta uinnin jälkeisellä kurnivalla vatsalla, mutta sekä suolainen että makea valikoima saivat veden herahtamaan kielelle. Vitriini oli täynnä toinen toistaan ihanamman näköisiä herkkuja. Suolaisia piirakoita, täytettyjä sämpylöitä, leivoksia ja kakkuja. Itse päädyin madekeittoon ja sain vielä esikoisen suklaaleivoksen jämät jälkiruoaksi. Nam.

Saaristovenelaiturikin oli siistitty, nyt täällä on mukava kesällä odottaa venettä.

Nokkala, saaristovenelaituri
Posted by Eija / Muurahaistenpoluilla in Espoo, Espoon rantaraitti, Kahvila Majakka, Matinkylä, Nokkalan satama, 4 comments