kevät

Klassarinkierros lasten kanssa

Klassarinkierros Nuuksion länsiosassa ei selvästikään ole vielä noussut ihmisten tietoisuuteen, vaikka kierroksen avaamisesta on jo seitsemän vuotta aikaa. Silloinkin kun Haukkalammen ja Haltian parkkipaikat pullistelevat autoja, saa tällä puolella kansallispuistoa retkeillä suht rauhassa. Klassarinkierros on kokonaisuudessaan 4 km pituinen lenkki, joka kiertää Kurjolammen ympäri. Jos reitin kävelee vastapäivään, se kulkee ensin metsässä seuraillen puroa sekä Saarilammen rantaa, ja nousee sen jälkeen Klassarinkallion päälle. Koko kierros on hyvin merkitty violeteilla vinoneliöillä. Hieman sivussa reitiltä on Saarilammen nuotiopaikka, jonne on myös hyvä opastus.

Valo siivilöityy mäntyjen välistä matkalla Saarilammen nuotiopaikalle
Saarilammelle vievää polkua

Olen ollut Klassarinkierroksella kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla kiersimme silloin 2- ja 6 -vuotiaiden lastemme kanssa koko kierroksen, pienemmän ollessa osan matkaa kantorinkassa. Toisen kerran patikoimme 8-vuotiaiden partiolaisten kanssa Saarilammen nuotiopaikalle ja takaisin. Jälkimmäisellä kerralla jäi Klassarinkallion päälle kiipeäminen välistä, mikä saattoi aikuisia harmittaa, mutta molemmilla retkillä lasten mielestä polun ehdottomasti paras osuus oli puronvarsi. 

Klassarinkalliot
Saarilampi, Klassarinkierros, Nuuksio
Saarilampi

Partioretkemme aiheena oli aistiretki. Menomatkalla etsimmekin menomatkalla luonnosta erilaisia aistiaarteita: esim. jotain märkää, jotain pehmeää ja jotain kaunista Luonto- ja ympäristökasvatuksen tukiverkosto LYKEn sivuilta löytyneen mainion ohjeen mukaan. Puro ja puron yli kaatuneet puut vetivät lapsia puoleensa kuin magneetit, mutta saimme kuitenkin kaikki kuivin jaloin perille nuotiopaikalle.

Makkaran ja vaahtokarkkien paistoa Saarilammen nuotiopaikalla
Nuotioherkkuja Saarilammen nuotiopaikalla

Perille päästyä kaikilla oli jo kova nälkä, joten kävimme heti eväiden kimppuun. Eväiden syömisen lomassa tutustuimme matkan varrelta löydettyihin asioihin. Kun pahin nälkä oli ohi, vuolimme makkaritikut sekä paistoimme perinteisiä nuotioherkkuja: makkaraa ja vaahtokarkkeja.

Saarilammesta laskeva puro
Puronvarren leikkipuisto

Paluumatkalla nuotiopaikalta partiolaisille riitti ohjelmaksi käpyjen uittaminen ja puiden päällä kiipeily. Taas kerran tuli todistettua ettei luontoa parempaa leikkipuistoa ole. Autossa esikoinen pohti vielä retken tapahtumia ja lausui sitten ettei ollut tiennytkään, että kaverisuhteet voivat kasvaa näin paljon muutaman tunnin aikana. Aika hieno analyysi kahdeksanvuotiaalta.

Posted by Eija / Muurahaistenpoluilla in kevät, Klassarinkierros, lapset, Nuuksio, päiväretki, partio, Vihti, 2 comments

Espoonlahden pohjukasta löytyi keväinen keidas

Espoonlahden pohjukassa, Fiskarsinmäenlehdossa, hennonvihreiden lehtipuiden alla levittäytyy vuokkojen kukkameri. Alue ei ole kovin suuri, mutta jo lyhyt iltakävely mäellä risteilevillä poluilla rauhoittaa mielen ja auttaa keskittymään olennaiseen. Intensiivinen urheilusuoritus nollaa pään nopeasti, mutta tällainen keidas hävittää turhat ajatukset lempeämmällä tavalla. 

Fiskarsinmäki, Espoonlahden luonnonsuojelualue



Viime viikolla minulla oli kiireisen työviikon lisäksi joka illalle jotakin ohjelmaa. Vaikkakin menot olivat suurimmaksi osaksi mukavia ja virkistäviä, niin silti viikonlopun alkaessa tunsin olevani levon tarpeessa. Yleensä yritän pitää lauantain lepopäivänä, jolloin en aseta itselleni tavoitteita tai vaatimuksia enkä suunnittele mitään erikoista ohjelmaa. Tällä kertaa tämä ei onnistunut, sillä lauantaiaamupäivä kului pesispelin buffetissa. Lisäksi kasvava pyykkivuori ja tyhjä jääkaappi nostivat stressin tasoa. Sohva houkutti illalla kovin, mutta päätin kuitenkin lähteä yksin kävelylle ennen pakollista ruokakauppareissua. Kohteeksi otin Espoonlahden luonnonsuojelualueen, jossa olin jo muutaman viikon ollut aikeissa piipahtaa.

Fiskarsinmäki, Espoonlahden luonnonsuojelualueLauantai-iltana seitsemän aikaan Fiskarsinmäen alueella oli yllättävän paljon ihmisiä. Perheitä oli selvästi ihan vain iltakävelyllä, kuten minäkin. Toisilla oli kiikarit mukana, olivat matkalla lintutornille. Espoonjoen rannalla muutama perhe oli ongella pienten lasten kanssa. Vielä pois lähtiessänikin pieni parkkipaikka oli täynnä. 

Fiskarsinmäki, Espoonlahden luonnonsuojelualue

Kukkia oli joka puolella. Kielot ja monet minulle tuntemattomat kukat olivat vielä avautumatta, mutta valko- ja keltavuokot koristivat maiseman. Kuljeskelin ympäriinsä nauttien olostani. Olisin voinut jäädä paikalle useammaksi tunniksi, mutta lopulta lähdin kauppaan. Pää haaveita täynnä ajoin S-marketin eteen vain tajutakseni, että olin unohtanut lompakon kotiin. Karu paluu arkeen.

Fiskarsinmäki, Espoonlahden luonnonsuojelualue



Posted by Eija / Muurahaistenpoluilla in Espoo, Espoonlahden luonnonsuojelualue, Fiskarsinmäki, kevät, oma aika, 2 comments