Vuoden ensimmäinen retki -Inkoon Kopparnäs

Suurin osa joululomasta kului mukavasti sohvan pohjalla akkuja ladatessa. Märkä ja pimeä sää ei paljon houkutellut retkeilemään. Uudenvuodenpäivänä sain kuitenkin puhuttua koko perheen pienelle retkelle Kopparnäsiin, Inkooseen. Lupasin sohvaan jo tottuneille lapsille, että tällä retkellä ei tarvitse kävellä kuin ihan vähän. Tarkoitus olisi mennä ulkoilemaan merenrantaan ja paistamaan eväitä nuotiolla.

Lähtiessämme Espoosta liikkeelle, maassa oli mukava kerros nuoskalunta, ja puhuinkin etukäteen pienemmälle, että mennään heittelemään lumipalloja mereen. Ajaessamme kohti Inkoota lumikerros oheni ohenemistaan, ja rannan tuntumassa siitä oli jäljellä enää vain aavistus. Lapset joutuivat siis tyytymään kivien heittelyyn lumipallojen sijaan.

Harmaasta säästä huolimatta paikalla oli muitakin retkeilijöitä sekä kalastajia. Kopparnäs on ainakin autoilijalle mahdollisimman helppo retkeilykohde. Täältä, ja viereiseltä Störsvikin alueelta, löytyy monta parkkipaikkaa läheltä hienoja merenrantakallioita. Kopparnäsisssa on myös useita tulipaikkoja ja alue tuntui olevan siistissä kunnossa.

Edellisen kerran olimme olleet täällä nelisen vuotta sitten, kun meloin esikoisen kanssa Kopparnäsin edustalla olevaan Stora Halsön saareen. Lähdimme silloin liikkeelle Sandfjärden hiekkarannalta, joka oli muistini mukaan paljon kuluneemman oloinen, kuin tämänkertainen pysähdyspaikkamme Rävberget. Itse Stora Halsön saari oli mukava kohde lapsen kanssa tehtävälle yöretkelle. Matkaa tuli suojaista reittiä pitkin kolmisen kilometria suuntaansa ja perillä pääsi rantatumaan pieneen hiekkapoukamaan. Mikä parasta, saarella on itsepalveluperiaatteella toimiva sauna.

Kuten olin luvannut, parkkipaikalta oli vain pieni kävely Rävbergetin kallion päälle, josta avautuivat kauniit näköalat merelle. Kalliolta oli hauska kiipeillä alas merenrantaan. Koska lämpötila oli plussan puolelta, kalliot eivät edes olleet liukkaita. Aikamme rannassa seikkailtuamme suuntasimme siistiin keittokatokseen, jonka viereisestä puuvajasta löytyi vain valmiiksi pilkottuja puita. Tämän helpommaksi retkeily ei tosiaan voi tulla.

Retkeilimme lasten kanssa Kopparnäsissä tammikuussa 2018

Kopparnäs-Störsvikin alueen retkeilyrakenteita on uudistettu tämän retken jälkeen entistä hienommiksi. Alueella on nyt merkittyjä polkuja, uusia grillipaikkoja ja esteettömiä palveluita. Käy lukemassa enemmän kirjoituksestani: Kopparnäs-Störsvik – retkeilyhelmi Inkoon ja Siuntion rajalla

4 comments

Mukavan oloinen paikka, tosi leppoisa. Vaikka sää näyttää olleen synkkä, tykkään myös kuvien tunnelmasta. Meri on kaunis harmaanakin. 🙂

Kopparnäs on yksi suosikeistani, siitäkin huolimatta, että siellä harvoin saa olla itsekseen. Kaunista ja rauhoittavaa on silti aina. Kastikievarin risteyksen jälkeen olevalla lintutornilla on tullut vietettyä vuosien saatossa tunti jos toinenkin. Harmaasta säästä huolimatta olet saanut todella hyvin kuviin väriä.

Eija /Muurahaistenpoluilla

Kiitos, meri tosiaan saa aikaan ihmeitä 🙂 Leppoisa on tosiaan oikea sana kuvaamaan tätä retkeä (jos ei lasketa esikoisen valitusta menomatkalla, mutta sekin onneksi loppui perillä aika nopeasti)

Eija /Muurahaistenpoluilla

Osaan kuvitella, että paremmalla säällä kävijöitä riitää, kun nytkin oli useampi seurue. Varmaan kyllä itsekin vielä suuntaan tuonne silti uudestaan.

Vastaa